- näin maailman kauneimman naisen eilen

"maailman kaunein nainen."

- sillai et, näin sen, sit unohduin siihen.

"maailman kaunein nainen käveli mua vastaan kerran ku oli jenkkikruisit stadis. semmoset fiftariakat."

- hetken päästä havahdun et oon tuijottanut sitä varmaan joku useamman minuutin putkeen, ignorennut kaiken mitä ympärillä tapahtuu, siis paljon enemmän mitä normaalisti ja sit ensimmäinen ajatus muodostuu "pitäis tehdä vaimo tosta." 

sit tuhoudun ittelleni ja koitan tilata oluen, onnistun siinä ja sit olikin yhtä helvettiä lopputuoppi kun ei vaan tiätsä saa itteesä irti siitä ja ei riitä kokemus käsitteleen itteesä sen paremmin. 

"mut sen yhden kans vaihdettiin katseit. meikäl oli himmee törtör super katse, ja sil oli samalevelille. molemmat "sulaa" mut se tajuu että oon "hippi" ja se on "rockabilly", vähän niinko romeo ja julia. katsekontakti, kävellään ohi, eikä käännytty kattomaan taakse."

- yhteiskunnalliset labelit kohtaa rakkaustarinaa

"mut on kyl raree että löydän "sen jonkin" ihmisestä, se yleensä tulee just silmistä. se on se tarkkaavaisuuden aste joka on niin ku ultimate "samanhenkinen" "

- siis sellanne leveli on helppo et "joo vois vaimottaa ja tehdä muksuja" koska geneettinen yhteensopivuus jollaintasolla, kaunis ja fiksu, mut sit et niinko sulaa siihen tilanteeseen ni on ittelle ollu melko harvinaista.
en osaa.

luulen et haluaisin sulaa loppuelämän.

mut pitäis varmaan vähän ottaa itteesä niskasta kiinni ensteks, kun ei vaan pystyis käytännöntasolla varmaan kouppaamaan sitä et kohtais sulattamon mut sit ei kykenis kattoon sitä läpi. as in ei oo varaa feilaa noilla osuma-todennäkösyyksillä

ei sillä et semmosta "tasoa" olis, mikä sellai kuvitteellisen sulattamon kanssa natsais, et sitä vaan lähinnä ittelleen koittaa perustella, näennäistä itsevarmuutta näennäisen itsekehityksenkautta.
mut mietippä sellanen romantisoitu teoria siitä, et puolisko ois sellai aktiivisesti eteenpäin ajava voima sen mahdollisuuden jumaloinnin tähden. : D
nojoo nojoo ehkä siinä vähän ulkoistais oman kehityksensä merkitystä, mut noin konseptina aika kiehtova
jatkuvan muutoksen myllerryksen äärimmäinen ei ikinä tavoitettavissa oleva päämäärä joka sulkee sulta muun maailman pois siinä hetkessä kun eksyt sen silmiin.

"tekis mieli leikkaa letti ja alkaa rockabillykitaristiksi tai semmoks. muuttaa koko lifestyle.
se oli kyl maailman kaunein nainen. ja huh ku olin sillein "no nii, kolme muijaa tulee vastaan, tommosii fiftareita. katon niitä silmiin." sit ne kaks muuta oli tyhjä arpa mut se keskimmäinen. vittu mikä sähkön määrä !"

- mut sitkun susta tulis rockabilly ni sille ois ehtiny tulla ensimmäinen pieni rasta
mitäs sit.

"sillein sen pitäis mennäki. tai sit älyllinen connectioni koska braaaiiinss.
sit kasvattaisin kiharan tukan.
ja olisin vaan kitaristi."